tiistai 25. huhtikuuta 2017

Ikääntymisen ihanuus

Oikeasti. Tämä ikääntyminen tuntuu tässä kohtaa elämää aika ihanalta! Viime viikolla saavutettiin kahdenkymmenenkahdeksan vuoden kypsä ikä. Heh. Hei alan olla jo vakavasti otettavan aikuisen ikäinen! Millonhan sen saman tajuaa oman pääkoppansa sisällä? ;) Kakskytkahdeksan! Se on ihan oikeasti jo kohta kolmekymmentä!




Tänä vuonna miun kypsää ikääni juhlittiin moneen otteeseen, pääsiäisenä porukoiden kanssa, synttäripäivänä taaperon ja ihanan ystävän kanssa, sekä kotiin tullessa miehen kanssa. Onnekas :)

Myös anoppi muisti hirmuisella kasalla ihania hedelmiä, kuulemma uuden iän ja hedelmällisyyden kunniaksi :D



On kyllä tosi ihana, iloinen ja odottava mieli tätä uutta ikävuotta kohti! Varmasti kaikkea jännää taas elämä tuo eteen :)

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kiloahdistus, no ehkä vähän


Bling. Ekat kilot tässä raskaudessa menty ylöspäin. Yllättävän ei niin kivalta tuntuva asia! Nimenomaan yllättävän, koska olin jotenkin ajatellut, ettei sitä enää toisella kertaa stressaisi tätä raskauden siivittämää vaa'an lukemaa. Kun kuitenkin yksi raskaus jo nähty, ja kyllähän se kroppa siitä palautui hyvin jne jne plääh.


Mutta, yllätyin, kun kyllä vaan se vähän kirpaisi, vaikka kiloja vain muutama on vasta tullut. Ja etenkin, kun kurkkasin esikoisen raskauden aikaiseen neuvolakorttiin, jossa painonnousua oli tässä vaiheessa vähemmän. Ei olisi pitänyt vertailla sinne. Vaikka juu, olihan miulla lähtöpainokin edellisessä raskaudessa enemmän, kuin mitä nyt tällä kertaa.




Ihan mielenkiinnosta kuulun somemaailmassa muutamaan äitiys/raskaus/vauvaryhmään. Yhdessä ryhmässä oli keskustelua, kuinka normaalipainoiset odottajat ei joidenkin muiden odottajien mukaan saisi valittaa tai harmistua painonnoususta, kun se normaalipainonnousu on kuitenkin ihan sitä vauvaa varten, käytännössäkin. Sinällään vähän erikoinen ajatus. No joo, kyllähän sen tietää, että paino yleensä raskaanaollessa jonkun verran nousee, mutta pointti olikin se, kuinka yllättävän kurjalta se painonnousu silti tuntuu, vaikka kuinka normaalia ja asiaankuuluvaa olisikin.

Ja sitä vähän miettii, että onko se paino nyt mennyt suoraan hanuriin, vai onko posket jo levinneet. Huoh! No mutta olkoon. Ehkä ne oli ne pääsiäismunat ja wingsit, jotka jäi miulle vararavinnoksi. Ainakin ne tuli siis erityisen hyvistä syömisistä ;)




Ja kuitenkin koko ajan maha näyttää kivemmalta, kun muotoutuu koko ajan enemmän raskaanaolevan näköiseksi :)

Mies toi juuri kaupasta yllärituliaiseksi Mignon-munan. Ehkäpä tää tästä ;)


Millaisia ajatuksia muilla on raskaudenaikainen painonnousu herättänyt?

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Viikon reissaajat

Jatkettiin taaperon kanssa pääsiäisreissua vielä jokusella päivällä pääsiäisen yli. Ihanan helppoa, kun voi vaan lähteä ja mennä :) Viikon reitti oli Lappeenranta-Lohja-Kirkkonummi-Tampere-Lappeenranta. Autolla aluksi, junalla pääsiäisen jälkeen, kun mies lähti pääsiäisenvietosta takaisin kotiin.



Perhettä, ystäviä, kirppareita, ruokaa ja leikkipuistoja, siinä taisi olla reissun syvin ydin. Mitä sitä muuta tarvitseekaan :)




Pääsiäisherkkujen lisäksi reissuruoasta odotin etenkin siipiä! Tampere ja Siipiweikot kuuluu niiin yhteen :D Edellisestä siipireissusta oli jo tosi pitkä aika, vaikka Tampereella tuleekin käytyä monta kertaa vuodessa. Jo ennen reissua olin  kotona ainakin viikon verran wingsejä kuola valuen miettinyt. Oli ihan odotuksen arvoista tälläkin kertaa! Pikkutyyppi sai pelkästään ristikkoperunoita, ymmärtää kyllä hyvän päälle, sen verran useasti kuului "lisää, lisää"! 




 Taas kerran tuo napero oli kyllä mainio reissukaveri, nukahtaa vaunuihin helposti silloin kun väsy yllättää, iloisesti touhuaa myös itselleen vieraampien ihmisten kanssa, puhua pulputtaa busseissa ventovieraille, ihmettelee kaikkea uutta. Ihana tyttönen ♥
Toki reissaamiseen ja etenkin reissuväsyyn kuuluu myös molemmin puoleiset ärtymykset ja kiukkuilut, mutta ne on onneksi vain pieniä hetkiä kaiken muun keskellä.




Reissussa arkirytmit vähän venyilee ja paukkuu, mutta niinhän se reissussa saakin mennä :) Kotona on taas aikaa palauttaa rytmejä ja elellä tuttua arkea. Kaikki päivän aikana nähdyt uudet jutut ja paikat oli selvästi iltaisin nukkumaanmennessä mielessä, sen verran sitä puhetta ja selvitystä tuolta pieneltä tyypiltä tuli. Niin, ja toki myös malttamattomuutta käydä yöunille oli ilmassa ;)



Nyt on hyvää aikaa reissata vielä yhden lapsen kanssa. Toivottavasti on vielä monta kivaa pikkureissua edessä ennen syksyä :) Ja ehkä isompiakin reissuja, kunhan vaan mies on mukana, hehhee. Seuraava junareissu kahdestaan pikkutyypin kanssa onkin jo parin viikon päästä.

Saa nähdä, onko miulla vielä samanlainen reissuinto kahden pienen kanssa, etenkin silloin, kun mies ei ole mukana :D





perjantai 7. huhtikuuta 2017

Raskauskuulumisia

Raskauskuulumisia. Tai ainakin ruokia ja niihin liittyviä tuntemuksia :D Mitään kummempia oloja ei ole pariin viikkoon ollut, pahin väsymyskin on jo voitettu. Kohdunseudulla kyllä jotain muljahtelee välillä,  ja alaselän saa hajalle entistä helpommin. Liittynee varmaankin noihin vatsalihaksiin, jotka sanoo taas toisilleen heipat, kun alkavat ottaa hajurakoa toisiinsa.

Neuvolassakin on käyty, ja sydänäänet siellä jo kuuluivat jumputtavan ihanasti ♥ Ne kuullessaan mukana ollut taapero sanoi, "vauva, vauva!". Ihana muru. Toistelee välillä että "äiti, vauva".




Tarkoituksella kävin ekaa kertaa neuvolassa vähän myöhemmin, kuin mitä ensimmäinen käynti tavallisesti olisi ollut. Alussahan nyt ei ole "mitään kummempaa", ja kun seuloihinkaan ei osallistuta, niin kiirettä ei ollut. Ja nyt aika on vierähtänyt jo toiselle raskauskolmannekselle! Ja joo, mahan kasvu on aika huimaa kuten kuvasta näkyy!


Mutta ruoka. Se on itsellä ollut tähän asti tässä raskaudessa ns. raskausjutuista mielenkiintoisin asia, koska syömisten kanssa on ollut vähän erilaista, kuin viime raskaudessa. Harmi, kun mulla ei ole viime raskauden juttuja ylhäällä, vaikka toki ne vielä jotenkin muistuu mieleenkin, tai etenkin se, ettei se ollut silloin niin tarkkaa, että mitä "pystyi" syömään ja mitä ei.




Alkuviikkoina miun ruokavalioni pääpaino oli riisipiirakoilla, kananmunilla ja appelsiinimehulla. Sillon, kun ei mikään muu uponnut, niin aina noi toimi! Toimii jossain määrin vieläkin, mutta ei läheskään samalla mittakaavalla enää onneksi mennä. Söin toki muutakin, aina välillä :D




Nyt puhaltaa uudet ruokatuulet, ah pestopasta! Ihan kevyesti uppoaa kyllä pestopasta useanakin peräkkäisenä päivänä lounaaksi. Varmaan menisi myös päivällisellä, mutta ei taida olla miehen lemppareita ;) Ja toki ipana saa vähän vaihtelevampaa ruokaa.

Myös banaanit, porkkanat, omenat, salaatit jne uppoaa aina. Kaikenmoinen liha taas haisee jo pelkkänä ajatuksenakin nenään niin tunkkaiselta, että ei kyllä varsinaisesti tee mieli. Oon oikeastaan vaan ihan iloinen siitä :)



keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Välikausi kirpparilta (ainakin melkein)

Täällä elellään vielä näitä ihmislapsen kokoja, jolloin kirpparilta löytyy ulkovaatteitakin hyväkuntoisina. Missähän koossa niitä sitten lakkaa löytymästä? Kyllähän tuo rymyää nyt jo jonkun verran ulkokamppeissaan, mutta toki joku parisen vuotta vanhempi lapsonen osaa ja tekee jo paljon suuremmassa mittakaavassa kaikkea.

Noh, ehkä vaan nautin näistä hetkistä, kun kirpparilta saa vielä lähes kaiken tarvittavan :)




Tämä välikausi mennään kahdella haalarilla, yhdellä hienosteluhaalarilla, parilla hatulla, sekä läjällä kenkiä. Hanskojakin löytyy joka lähtöön, ja toki kuravehkeet. Erillinen takkikin jemmasta löytyy, mutta kaipailen vielä semmoista kivemman mallista, pepun peittävää takkia :)







Laskeskelin, että kolme haalaria, neljät kengät, aurinkolasit sekä pipo&huivi (eli juurikin kaikki kirppiskamat) kustansivat yhteensä 42€. Ei paha. Kangaskaupasta pipoa ja huivia varten ostetut kankaat puolestaan 14€, ja tuplapakkaus hanskoja vitosen. Toki kangasta jäi vähän yli vielä, mutta huvittaa, että muutama pieni asia maksoi puolet siitä, mitä tuo koko muu läjä :D




Tässä kohtaa olen tosi tyytyväinen noihin Vikingin gore-tex -kenkiin. Spr:n Kontti taas yllätti, sillä kustantivat vain vitosen, vaikka ovat tosi hyväkuntoiset! Ajattelin, että ei varmaan käytetyt enää kauheasti vettä pitäisi, mutta puolivahingossa tuli sekin testattua kyläillessä, kun kumppareita ei ollut mukana, ja tyyppi porskutteli onnellisen näköisenä kuralätäkössä. Ja joo, sukat pysyi kuivina!