torstai 4. toukokuuta 2017

Synnytykseen liittyvät käytännöt


Synnytys, edelleen yksi miun lempiaiheista. Siihen liittyy niin paljon kaikkea! Tietoa ja viisautta naisen kehon ihmeellisyydestä. Vaikka olen ollut kiinnostunut synnytykseen liittyvistä asioista jo, oi, vuosia, vuosia, niin silti tuntuu, että tiedän vasta niin vähän. Ja niinhän se on.

Vaikka jokaisessa kaupungissa naiset synnyttävät varmasti aika samalla lailla, on eri synnytyssairaaloiden toimintaan liittyvissä käytännöissä kuitenkin jonkun verran eroja. Myös nuo erot on miusta aika mielenkiintoisia, koska kaikki käytännöt eivät perustu tutkittuun tietoon, vaan ihan muihin juttuihin. Eroja kun löytyy niin epparitilastoista, rutiinisti annettavista oksitosiinipiikeistä, istukan ulostulon odottelusta/toimenpiteistä, sydänäänten kuuntelukäytännöistä, siitä mihin kaikkeen positiivinen streptotulos vaikuttaa synnytyksen "hoitamisessa", synnytysallas-asioissa, ja varmaan vielä monessa muussakin asiassa.

Jos kaikki perustuisi faktaan, niin varmasti synnytyskulttuurimme olisi kauttaaltaan yhtenevää ;)


Leilani Rogers PhotosByLei.com


Helmikuussa paikallisen synnytyskeskusteluillan aiheena oli "Kysy kätilöltä". Mielenkiintoinen ilta! Varsinkin, kun en itse ole aiemmin tällä paikkakunnalla synnyttänyt, niin kovasti kiinnosti ja kiinnostaa, miten asiat täällä ovat. Paikalla oli kaksi kätilöä tuosta meidän omalta synnäriltä. Onneksi muillakin oli kysymyksiä, niin en ollut ainoa kysymyksineni :)  Synnytyksestähän löytyy paljonkin tietoa mistä vaan, mutta sairaalakohtaiset käytännöt  tietää varmasti juurikin kunkin synnytysosaston henkilökunta parhaiten.



Yksi minua eniten kiinnostaneista aiheista käytännöissä on etenkin vesisynnytykseen/synnytysaltaaseen liittyvät käytännöt. Jorvissa, missä itse olen synnyttänyt, olisi vesisynnytys ollut mahdollista, ja altaassa viihdyinkin itse melkein koko sairaalassa oloajan. Mutta Lappeenranta, oi Lappeenranta! Täällä saa toki altaassa olla, mutta kaukana olemme vielä vesisynnytyksestä! Ja mainittakoon vielä, että Lappeenranta on ainoa synnäri Suomessa, jossa ammeessaoloaika on rajattu, siellä saa olla kerrallaan kaksi tuntia! Että valitettavasti tässä asiassa perässä tullaan.

Suomessa vain yhdellä synnärillä ei ole mahdollista päästä ammeeseen, joten tosi hyvin kuitenkin ammemahdollisuuksia löytyy. Myös veteen ponnistamisen mahdollisuus, eli vesisynnytys, etenee, hitaasti mutta varmasti.




Ja mistä nuo eriävät käytännöt johtuu? Niistä päättävät synnytyssairaalan lääkärit, eivät kätilöt. Usein kätilöillä olisikin halukkuutta muutoksille, mutta kun ei, niin ei.. Asennemuutokset ovat yleensä hitaasti tapahtuvia, valitettavasti.

Syksyn yhdessä Toisenlaiset äidit -jaksossa eräs synnyttäjä valitsikin matkustaa junalla Joensuusta pääkaupunkiseudulle synnyttämään. Syynä synnytysmatkalle lähtemisessä oli juurikin paikallisen synnytyssairaalan perässä laahaavat käytännöt, joilla on oikeasti paljonkin merkitystä synnytyksen kulkuun. Jaksossa äiti sai myös toivomansa vesisynnytyksen, kun se Joensuussakaan ei ole mahdollista, vielä. Saa nähdä, tuleeko itsestäkin synnytysmatkaaja..


(Kuva: Jason Lander / eyeliam@FlickrCreativeCommons)


Olen taas alkukevään aikana ollut yhteyksissä Lappeenrannan yksikköön näistä synnytysammekäytönnöistä ja niiden tulevaisuudesta täällä. Väliaikatiedon jo sainkin, että lääkäreiden kannanotto asiaan tuntuu viipyvän. Noh, odotellaan! Harvemmin asiat muuttuu, jos kukaan ei ole huutelemassa muutoksen perään ;)

Mutta joo, ainakin "Kysy kätilöltä" -illassa olleet kätilöt olivat tosi ihania, sydämellisiä, synnyttäjän aktiivisuutta tukevia naisia. Oli kiva kuulla käytäntöjä, joissa ollaan menty hyvään suuntaan :) Toki tietenkin myös jokaisella kätilöllä on omanlaisensa tavat toimia ja tulkita tilanteita, mutta ainakin yleiset linjat pitäisi olla yhtenäiset..

Toivotaan, että myös se ajatus vesisynnytyksestä menisi jossain vaiheessa läpi, kätilöthän sille peukkua näyttäisivät jo kyllä.. 






2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen teksti! :) Totta, ettei asiat muutu ellei joku nosta niitä esille tai kyseenalaista olemassa olevia toimintatapoja.

    VastaaPoista