sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Meidän ihana Kaksivuotias


Kunpa sitä muistaisi aina tämän ihanan ajan!
Täynnä iloa ja valoa olevan pienen lapsen
Sen kaiken tarmokkuuden
jota päivät ovat täynnä

Jo kaksi vuotta olemme saaneet nauttia seurastasi, rakas ihana tyyppi! 


Miten tuo oma pieni pallero on jo kaksivuotias! Vaikka toisaalta tuntuu, että ollaan tunnettu hänet aina.

Kaksivuotias on kyllä selvästi mainio ikä. Omaa tahtoa, hassuja juttuja, erimielisyyksiä, omatoimisuutta, hersyvää naurua, hermojen koettelua, veikeitä hymyjä. Energiaa, ja paljon! Kaikkea pienessä paketissa ♥


Meidän kaksivuotias

..puhuu, paljon! Pitkiä lauseita, usean lauseen juttuja, tarinoita, lauluja, hokemia. Lukee vauvanukeille kirjoja. Kaikkea mahdollista! Välillä ihan taukoamattakin :D

..omaa, kuten varmaan suurin osa pikkunaperoista, ilmiömäisen muistin. Muistaa ihan ihmeellisesti irrallisia juttuja, joita olen sanonut vaikka eilen, tai viikko sitten. Muistelee ja käy puhuen läpi vanhoja tapahtumia.

..on ollut kuiva jo kohta neljä kuukautta. Ihana tauko vaippailuun, kunnes se kohta taas alkaa! 

..osaa laskea kymppiin. Tai ainakin kymppiin. Myös yksitoista ja kaksitoista sieltä tulee, mutta sen jälkeen tulevat numerot menee sekalaista järjestystä, milloin mitenkin.

..on oppinut vitkuttelun jalon taidon. Jos kerhoon mennään kävellen, niin ai että, kun on ihanaa hänen mielestään jäädä lorvimaan kotimatkalla, millon makoilla tiellä, millon muuten vaan pöljäillä silmät kiinni väärään suuntaan, milloin lähteä äitiä mukamas karkuun. Ja jäädä lorvimaan rappukäytävään. 

..on käynyt jo pitkän aikaa nukkumaan ilman suurempia nukutteluja. Varmaan jotain puolisen vuotta? Toukokuusta lähtien nukkunut myös kokonaisia öitä, uudessa taaperosängyssään, yhteisessä makuuhuoneessa. Toki välillä on jotain mahavaivoja, joiden takia saattaa herätä yön aikana.

..yksi lemppariruoista on ratsataija ja pipsulia, eli ranskalaiset ja ketsuppia. Tuo on vaan jotenkin niin hämmentävä tuo "pipsuli", kun tyyppi osaa paljon vaikeampiakin sanoja, mutta ketsuppi se vaan on pipsulia!

..lempileikit on tällä hetkellä nukkejen kanssa puuhailut. Oi ihana vauva! Laittaa ruokaa, imettää, vaihtaa vaatteita, työntää rattaissa. Aamulla saattaa painella suoraan sängystä tarkastamaan vauvat.

..Kertoo äidille, milloin olisi äidin aika pyytää anteeksi: anteessi äiti huusi! Niin, anteeksi kun huusin sinulle. Saa anteessi! 

Kertoili tuossa myös että saa synttä-i-lahjaksi vauvan, rattaat, tuolin, pöydän.. Mutta tärkein asia on kyllä synttärien odotuksessa hänelle ollut mansikkakakku. Siitä on hän kyllä päivittäin kertonut. On katsi vuotta, saa mansikkapappua!


Paljon onnea, sinä pieni ihme! ♥


4 kommenttia: