keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Vuoden takainen ovulaatio


Katselin tuossa kalenteria parisen päivää sitten, ja oivalsin, että tuon nuorimmaiseni olemassaolon mahdollistaneesta ovulaatiosta oli tasan vuosi aikaa. Ja mistäkö sen voi muistaa? No, lasten serkku sattui syntymään samana päivänä, ja me miehen kanssa juteltiin silloin, että ajatella, jos nyt tärppäisi, olisi tasan yhdeksän kuukauden ikäero serkkuun. Ja tärppäsi!

No, ovulaatiosta tyypin syntymään oli yhdeksän kuukautta ja kolme päivää. Hauskaa, miten se ilmaistauna tuossa muodossa kuulostaa tosi säntillisen pituiselta raskaudelta, hei ihan melkein tasan se 9kk! Mutta sitten taas raskauskielen viikoiksi ja päiviksi muutettuna se olikin semmoiset mukavat 41+3, eli iik, jo lähellä maagista yliaikaisuutta!


Vähän hassuhan se on tämä meidän systeemi, jonka mukaan raskaus lasketaan, eli viimeisimpien kuukautisten mukaan. Ihan sama milloin se ovulaatio on ollut, tai jos vaikka ihan se hedelmöittymisen ajankohtakin on tiedossa, niin silti, menkoista se laskeskellaan virallisesti. Ja sitten ultrassa mahdollisesti heitellään sitä laskettua aikaa vielä entisestään, keskiarvojen mukaan, suuntaan tai toiseen. Esikoisen kohdallahan laskettua aikaa olisi ultran mukaan pitänyt siirtää kahdesti, mutta tyydyttiin siirtämään vain kerran, hah. 

Eipä siis kuulosta kovin luotettavilta laskennoilta. Ja kun ottaa huomioon vielä, että ihmisten luontainen kantoaika vaihtelee ihan ihmisen mukaan. Näillä eväillä mietittynä on toki vähän hassua sekin, että sitten kuitenkin raskauden kestoa ajatellessa tuijotetaan niitä päiviä ihan tosi tiiviisti siellä raskauden loppupäässä, ja toisten ihmisten raskauksia oltaisiin käynnistämässä ihan vain päivien perusteella, ilman oikeaa lääketieteellistä syytä. Vaikka oikeasti vain tiiviimpi seuranta riittäisi.

Onneksi meidän pikkutyyppi päätti kuitenkin syntyä ennenkuin äitiä olisi koitettu laittaa käynnistykseen juurikin noiden maagisten päivien tiimoilta, mutta vähän jännäksi meni.




Mutta oi, vuosi sitten elettiin kyllä niin jänniä odotuksen aikoja. Ovulaatiosta se parisen viikkoa odotusta, että juuri alkanut raskaus näkyisi testissä. Voih ♥




2 kommenttia:

  1. Meillä kaksi ensimmäistä lasta sai alkunsa koeputkihedelmöityksellä. Kolmas sai alkunsa aivan yllättäen kolmannesta kierrosta menkkojen alettua toisen lapsen jälkeen. En siis todellakaan vuosi sitten tähän aikaan aavistanut että voisin olla raskaana. Vasta helmikuun alkupuolella ihmettelin että eikö nyt vieläkään ala ja kuljin side housuissa aina kun lähdin kotoa, ettei kraana aukea missään ihmisten ilmoilla. :D Sitten 8.2. kp 38 tein testin. Siihen ilmestyi samantien kaksi viivaa. Olin varma että kun tuollainen ihme tapahtuu, niin ihan varmasti menee kesken. Mutta niin hän vaan tuhisee tuossa vieressä ja on niin ihana, enkä osaisi edes kuvitella että häntä ei olisi olemassa. <3

    VastaaPoista