tiistai 22. toukokuuta 2018

"Lapsiperheily ei ole hyvä syy kodin sotkuisuudelle"



Pari päivää sitten meillä siivottiin, oikein peusteellisesti. Esikoinen lähti edeltä isovanhempien luoksi pois jaloista pyörimästä , ja nuorempi katseli syöttötuolista käsin vanhempiensa vimmattua siivousyritystä. Kaaoksen taltuttaminen vei useamman hetken. Miten mun, ex-nurkkienhinkkaajan kodissa vallitsee välillä niin kauhea kaaos?

No, hyvin helposti! Etenkin nyt kun lämpimät säät ovat rantautuneet meillekin, me ollaan oltu ulkona paljon enemmän. Ja reissussakin. Käyty kotona vaan äkkiseltään, vaihdettu varusteita ja heitetty likaiset vaipat vaippapyykkiin, kasseja kassin viereen. Parhaimmillaan lapset ovat odottaneet pyöräkärryssä pihalla, kun olen käynyt täyttämässä vesipulloja ja tuomassa ruokaostokset, ja sitten matka on taas jatkunut. Hätäisiä sisälläkäyntejä, hätäisesti sinne tänne jätettyjä tavaroita.

Meillä on ajoittain aikamoista kaaosta, ennenkuin taas siivotaan kaaos pois, ja seuraavana päivänä se taas meille löytää tiensä. Miten se aina löytääkin! Mutta olkoon.


Laiskuutta, sanoisi moni.

Priorisointia, sanon minä.



Olenkin oikeasti sitä mieltä, että lapsiperheily on ihan hitsin hyvä syy ajoittaiselle kaaokselle. Elämässä on niin paljon kaikkea tekemistä, nähtävää, opittavaa, iloittavaa, ja aikaa vain se 24h vuorokaudessa. Välillä sitä on priorisoitava, ja katsottava vähän sormien läpi.

Onneksi tämä lapsiperheily onkin tuonut ihan uuden taidon, sotkunsietokyvyn! Mulla ei todellakaan ole aiemmin sellaista ollut, heh. Mutta nyt on. Olisihan se edelleen ihanaa, jos olisi aina siistiä, mutta se ei taida olla meillä tämän elämäntilanteen realititeetti. Vielä esikoisen vauvavuoden aikana hämmästelin, että helppoahan se on pitää koti siistinä, mutta mulla ei ollutkan silloin näitä pieniä apulaisia samassa määrin kuin nykyään!

Ja kyllä, olisihan se kodin ainainen siistinä pitäminen oikeasti sinällään aika helppoa. Mutta se vaatii sen, että sille on uhrattava aikaa. Ja aika on kuluva luonnonvara!


Ai miten niin sotkuista? Innokas kassinpurkaja (ei kuvassa) saattaa liittyä asiaan. 


Kyllä meillä siivotaankin. Pakkohan se on. Kaikki lapsiperheelliset tietävät, ettei ne hommat tekemällä lopu. Ja jos ei tee hetkeen, niin kaikki pommiutuu kaaokseksi. Vaikka kuinka veisi mennessään ja toisi tullessaan, niin ei se ratkaise asiaa. Mutta silti, joskus valitsen siivouksen ja jälkien korjaamisen sijaan lukea lapsen kanssa, tai vaikka istahtaa hetkeksi ihanan yrttiteen kanssa alas ja selata somea. Ah!

Tosin joissain perheissähän on kuulemma aina siistiä. Ja oli meilläkin mun lapsuudessa. Nyt se vaatisi melkoista konmaritusta, suurempaa kotia tai ajan nipistämistä muilta hommilta. Ehkä sitten eläkkeellä..



Harrastetaanko muilla vaatehuoneeseen
 ja kaappeihin siivousta vieraiden 
ollessa tuloillaan?  




Meidän arjen ilot ja sotkut löytyvät myös instagramista!

8 kommenttia:

  1. Suosittelen harkitsemaan kotisiivouksen tilaamista arkea helpottamaan. Kaikkea ei tarvitse itse jaksaa! Hintaakaan ei kotitalousvähennyksen jälkeen jää kovin paljoa. Itse toimin kotisiivousyrittäjänä Helsingissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nykyään on onneksi näitäkin vaihtoehtoja olemassa :)

      Poista
  2. Meillä ei pysty enää siivoamaan vaatehuoneisiin, kun vieraat tulee, kun kaikki paikat on aivan täynnä. Jopa sauna! :D

    Mitä luulet miltä näyttää sellaisessa kodissa, jossa ei ole koskaan asunut siivousintoilijoita? :D No nyt kyllä on pakko imuroida lähes päivittäin, kun 7-kuinen on löytänyt pinsettiotteen ja kerää pieniäkin pienemmät murut suuhunsa. Just joku päivä löytyi vaipasta jotain kovaa. Epäilen sen olleen kuiva juustonkappale.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, mulla oli vaatehuoneen kanssa ihan sama, kunnes oli pakko siivota se :D:D Nyt sinne onneksi mahtuu taas kävelemään sisään! :D

      Oi pientä! Kaikkea ne nappaileekin :D

      Poista
  3. Se on hyvä kun arjen jäljet näkyvät. Sitä ehtii myöhemmin sitten siivoilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vaikkakin vähän pakon sanelemana :D Totta, onneksi ehtii myöhemminkin :)

      Poista
  4. Juttelin just mun mummoni kanssa, jolla on aina ollut siisti koti ja hän totesi että eihän kyllä sillä tavalla lukenut lasten kanssa. Eli juurikin priorisointikysymys. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se taitaa elämässä aina olla, kaikkea ei ehdi ainakaan niinä pikkulapsivuosina. Olisiko noihin aikoihin ollut vähän eri perhekulttuurikin, se siisteys taisi olla niitä tärkeimpiä juttuja. :)

      Poista