lauantai 17. marraskuuta 2018

Miten kotisynnytys voi olla Suomessa laillinen, vaikka eutanasia ei ole?



Perjantaina oli monen odottama ilta, kun sairaalasarja Syke sai uusia jaksoja parin kappalein 


Kausi avattiin tuttuun tapaan villillä sattumusten sarjalla, kun samaan tapaukseen oli mahdutettu narkkarin kaappaama ambulanssi sekä kotisynnytys, joka poikkitilan ja kohdun repeämisen takia päätyi hätäsektioksi ambulanssissa. Aikamoista menoa, jännitystä, kyyneleitä ja veriroiskeita! 

Jaksot olivat viihdyttävää katsottavaa, mutta eivät kovin realistisia, saati sitten todellisuutta vastaavaa. 


Miten kotisynnytys voi olla laillinen, vaikka eutanasia ei ole?


Ylläolevan sitaatin lausui sarjan ensihoitaja ensimmäisissä jaksoissa. Kun sen laukoo sairaalan henkilökuntaan kuuluva, katsoja voi pitää sitä ammatillisena mielipiteenä, tai peräti faktana. 

Se mitä, Salkkareiden Ismo sanoisi kotisynnytyksistä, olisi vain Ismon hassu lausahdus. Sairaalasarja Syke, joka mainostaa lääketieteellisten yksityiskohtien olevan todellisuutta vastaavia, voi antaa katsojalle sen kuvan, että lausuma on absoluuttinen totuus, että kotisynnytykset ovat hullujen, sairaiden, tyhmien, vastuuttomien ja välinpitämättömien ihmisten hommaa.


Alitajunta ja asennevaikuttaminen


Mielikuvavaikuttamisessa Sykkeen ensijaksot siis onnistuivat loistavasti. Tai nimenomaan siinä paheksunnan lisäämisessä kotisynnytyksiä kohtaan. Tällä hetkellähän asenne suunniteltuja kotisynnytyksiä vastaan on hyvin negatiivinen Suomessa muutenkin, vaikka monessa muussa länsimaassa suunnitellut kotisynnytykset ovat arkipäivää, ja ihan yleisesti suositeltujakin. 

Eutanasian ja kotisynnytysten vertaaminen jatkui Sykkeessä vielä, että "omasta hengestään ei saa päättää, mutta sikiön saa laittaa hengenvaaraan". Tämä vahvistaa sitä väärää tietoa kotisynnytyksistä, jota on paljon liikkeellä. Jos joku muu jakaisi tällaista väärää tietoa faktana, nousisi siitä haloo. Fiktiiviselle draamaohjelmalle se näkyy kuitenkin olevan sallittua, vaikka se jos mikä on asennevaikuttamista parhaillaan. Sellaista, joka jää alitajuntaan elämään, jos ihmisellä ei muuta tietoa asiasta ole. 




Epärealistisuus - poikkitila, jota ei huomattu


Syke-jakson kotisynnytyksessä vauva oli poikkitilassa, siis poikittain kohdussa.  Se huomattiin kuitenkin vasta ambulanssissa, kun vauvan sykkeet olivat jo heikentyneet. Jaksossa tämä yhdessä äidille aiemmin tehdyn sektion kanssa aiheuttivat vauvalle ja äidille hengenvaaran, kun vauvalla ei ollut kohdussa enää kaikki hyvin, ja äidin kohtu puolestaan repesi.

Kuulostaa melko villiltä. Kotisynnytys, jossa ei tiedetä, että vauva on poikkitilassa? Epärealistista! 

Toki myös kohdun repeämiseen ja  ambulanssissa suoritettuun hätäsektioon liittyi monta asiaa, jotka eivät ihan menneet niin kuin elävässä elämässä.  



Vaarallinen kotisynnytys -hyvää draamaa! 


Sykkeen kotisynnytys-hätäsektio -jaksot olivat kyllä hyvää draamaa, mutta eivät todellisuutta vastaavia. Harmi, koska se on niitä harvoja kotisynnytyksiä (edes näyteltyjä) Suomessa, jotka ovat näin laajassa levityksessä.

Tämän sarjan luonteeseen tuskin olisi käynyt sellainen ihan tavallinen, positiivinen kotisynnytys, jossa kaikki käy hyvin. Se ei taida olla niin myyvä aihe. Harmi, sillä sellainenkin olisi ihana näyttää kaikelle kansalle. 

Jään odottelemaan, milloin jossain laajan levikin ohjelmassa näytetään sairaalasynnytys, jossa toimenpide johtaa toiseen toimenpiteeseen, jonka johdosta päädytään hätäsektioon. Se jos mikä on sitä synnytysten arkipäivää, Suomessakin. 


Katsoitko Sykkeen jaksot? Mitä ajatuksia ne sinussa herättivät?




Kuvat ovat ystäväni Hannen upeasta kotisynnytyksestä, käy kurkkaamassa!
Oman kuopukseni ihana kotisynnytys löytyy täältä.
Myös julkisuudessakin paljon puhuttu Maria Nordinin kotisynnytys on ehdottomasti lukemisen arvoinen!

24 kommenttia:

  1. Ensimmäiset neljä jaksoa katsottu ja olihan tuo melkoinen lausahdus, mutta toisaalta herättävä. Kannattaa muistaa, että vastasyntyneiden kuolleisuus ja synnytyksen jälkeiset komplikaatiot ovat alhaisia lääketieteen ansiosta. Aiemmin kun äidit synnyttivät kotona, vastasyntyneiden kuolleisuus oli korkeampi. Vaikka sinulla synnytys meni aivan nappiin niin kannattaa muistaa, että kotisynnytyksessä on AINA isompi riski kuin sairaalassa valvotussa ympäristössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihin faktoihin perustat väitteesi?

      Todellisuudessa kummassakin paikassa on riskejä, jotka ovat toisistaan erilaisia.

      Menneisiin vuosikymmeniin asiaa ei voi enää verrata, koska silloin kotona synnytettiin kaikki, myös riskitapaukset. Nykyään kotisynnytykset ovat tarkoin suunniteltuja, niihin on valmistauduttu hyvin ja suurimmassa osassa kätilö seuraa lapsen ja äidin tilaa jatkuvasti. Pieninkin poikkeama peruuttaa kotisynnytyksen joko jo ennalta tai sen aikana ja siirrytään sairaalaan - ihan kuin missä tahansa synnytyksessä.

      Poista
    2. Millä perusteella väität, että kotisynnytys olisi "aina" isompi riski kuin sairaalasynnytys? Jos vähänkään tutustuu pätevästi toteutettuihin tutkimuksiin, niin ei kyllä pidä paikkaansa. Itseasiassa lopputulema matalan riskin synnyttäjillä on melko sama riippumatta synnytyspaikasta, joskin sairaalassa synnyttäjä kokee enemmän interventioita ja esim vakavia repeytymiä, ks esim https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2742137 Valitettavasti ihmiset eivät usein tajua, millaisia riskejä sairaalaympäristö ja sen käytännöt itsessään aiheuttavat synnytyksen kannalta.

      Poista
  2. Minä odotin sarjan jatkoa kovasti, mutta jaksot olivat pienoinen pettymys. Ylen sarjana jaksot olivat edes jollain tasoa realistisia eivätkä edenneet ihan niin villisti. Korvaan särähti myös tuo lainaamasi lausahdus, onkohan käsikirjoittajalla ollut huono päivä tai jotain... Muutoinkin tempaukset menivät vähän turhan paljon epärealistisuuden puolelle ja jaksoon oli mahdutettu turhan monta juttua. Mistä lähtien yhden pojan perässä on juossut kolme poliisia rinta rinnan..?

    Todennäköisesti tulen katsomaan tulevatkin jaksot, mutta kyllä vanha oli parempi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mulle tuli yllätyksenä juuri ennen jaksojen katsomista, ettei olekaan enää Ylen! Harmi. Saa nähdä, katsonko loput jaksot sitten myöhemmin jos tulevat telkkaristakin :)

      Poista
  3. Odottanut sarjaa ihan hulluna, mutta vähä sama kokemus kuin aijemmin kommentoineella, että tuntui että nyt uudet jaksot oli vähän dramaattisempia ja epärealistisempia. Jo jaksoja katsoessa ajattelin että toivottavasti ja ehkäpä Maria Nordin tästä kirjottaa blogissa. Itseänikin vähän harmitti se, kuinka sitä negatiivista suhtautumista kotisynnytyksiin piti ikään kuin tyrkyttää katsojalle. Eikö olisi riittänyt pelkkä ambulanssi työntekijän kommentti, jos semmonen kommentti oli pakko sarjaan saada. Olis kyllä toivonut vähän myönteisempää asennetta. Ja sanon näin vaikka itse sairaalassa olen lapseni synnyttänyt ja tulen varmasti synnyttämään jatkossakin jos päädyn siihen tilanteeseen. Mutta mun mielestä ei tarvis niin paljon vastakkain asettaa ja pitäs ymmärtää myös se asia, että kotona synnyttäminen tänä päivänä ei ole sama kuin sata vuotta sitten. Kyllähän sairaalassakin kuoli sata vuotta sitten enemmän vauvoja ja äitejä synnytyksiin kuin nykyään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oot aivan oikeassa, kotisynnytys nyt vs. 100v sitten ei ole aivan sama asia.
      Maria Nordin kirjoittikin aiheesta myös, kannattaa käydä lukemassa :)

      Poista
  4. Mitä epärealistista siinä on, että vauva oli kääntynyt poikkitilaan? Minulla on käynyt samoin, että synnytys oli jo käynnissä, kun vauva päätti kääntyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin siis se on epärealistista, ettei vauvan poikkitilaa huomattu kotisynnytyksessä. Kyllä, vauva voi kääntyillä synnytyksen aikanakin vielä, mutta poikkitilassa ne eivät mahdu ulos tulemaan. :)

      Poista
    2. Toki voi kääntyä, mutta kotisynnytyksestä lähdetään hyvin herkästi sairaalaan jos jotain tämänkaltaista tapahtuu. Myös kotona kätilö seuraa äidin ja vauvan vointia useimmissa tapauksissa.

      Tässä jäi kuva ettei tilaa seurattu eikä sairaalaan lähdetty.

      Poista
    3. Sarjassahan nimenomaan lähdettiin sairaalaan hälyttämällä ambulanssi kesken kotisynnytyksen.

      Poista
    4. Joo, niinhän he soittivat ambulanssin, kun sydänäänissä oli häikkää. Niin kuuluu tehdäkin. Mutta kätilön tulisi kyllä huomata kotonakin, mikäli vauva onkin poikkitilassa, nythän se selvisi vasta ambulanssissa. Jaksoissa ei tosin tainut käydä selväksi, oliko heillä kotikätilöä vai ei.

      Poista
  5. Tuota noin. Se on sarja. Jos sarjasta halutaan hyvä, siihen kirjoitetaan erilaisia hahmoja, erilaisilla arvoilla. Sinne kirjoitetaan fiksuja hahmoja, loogisia hahmoja, vähemmän loogisia hahmoja, tuuliviirejä jne. Toistetaan taas: kyseessä on fiktiivinen sarja, ei dokumentti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairaalasarjat kun vaan tuppaa olemaan monelle ihmiselle ainut kurkistus sairaalamaailmaan, ja niissä näytetään niin paljon, että äkkiä joku monta kautta katsonut on tietävinään paljonkin hoitotyöstä, lääketieteestä ja vaikkapa kotisynnytyksistä - kun ei muualta ole näistä oppia saanut. Se näyttäytyy faktana (vaikka tietää katsovansa fiktiivistä sarjaa), koska ei itsellä ole ymmärrystä tiedon kautta kyseenalaistaa.

      Poista
    2. Kyllä, se on fiktiivinen sarja, ja siksi pohdiskelinkin tekstissä, kuinka fiktiivinen sarjakin on asennevaikuttamista.

      Ja totta, monelle sairaalasarjat ovat ainoa kurkistus ns. kulissien taakse, jolloin on vaikea tietää, mikä kaikki on fiktiivistä, ja mikä voisi oikeastikin tapahtua. :)

      Poista
  6. Mulla ei sinänsä ole mitään kotisynnytyksiä vastaan, varmasti onnistuessaan ihana ja voimaannuttsva kokemus. Minulla on takanani kolme sairaalasynnytystä, jotka ovat olleet kiireellinen sektio, hätäsektio ja suunniteltu sektio. Kotisynnytyksessä jokainen lapseni olisi oletettavasti kuollut. Ensimmäisessä myös minä äkillisesti alkaneen raskausmyrkytyksen ja tulehduksen vuoksi. Synnytystilanteisiin olen lähtenyt täysin riskittömänä synnyttäjänä ja vauvat ovat olleet terveitä ja hyvävointisia. Silti keskellä tavallista tiistaipäivää, täydessä sairaalavalmiudessa, normaali, riskitön synnytykseni päättyi alkumetreillä hätäsektioon ja vauvan kuolemaan. Vaikka kolmatta raskautta seurattiin viikoittain oman huoleni takia ja kaikki oli hyvin, tilanne olisi oletettavasti päättynyt surullisesti samanlaisen napanuoratilanteen vuoksi kuin toinenkin synnytys. Koska tätä tilannetta ei vain huomattu. Kaikesta seurannasta huolimatta Itse olen vauhko, enkä olisi koskaan uskaltanut synnyttää kotona. Ihmettelen kadehtien ylipäänsä, miten kukaan uskaltaa. Onneksi yleensä raskaudet sujuvat hyvin ja kaikki päättyy onnellisesti. Totta on, että sairaala ei myöskään aina pelasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pahoillani sun puolesta <3

      Kotisynnytyshän ei ole kaikkia varten, enkä sitä yleisesti suosittelisikaan :)
      Sairaalasynnytyksen vertaaminen kotisynnytykseen ei ole aivan yksi yhteen. Sairaalassa on enemmän synnytyksen kulkuun puuttumisia, joissa on suuretkin riskinsä. Joskus ne puuttumiset (oksitosiini, sisätutkimukset, makuuttaminen, lääkkeet, puudutukset jne) voivat vaikuttaa niinkin, että hätätilanne muodostuu aivan yhtäkkiä, ja sillon on tosi kyseessä. Sairaalassa tällaisiin tilanteisiin pystytään kuitenkin reagoimaan, onhan heillä jatkuva sektiovalmius. Kotisynnytyksessä puolestaan vältetään synnytyksen kulkuun puuttumista, sillä puuttumisten riskit ovat sellaiset, ettei kotona niihin pystytä reagoimaan.

      Nuo napanuoratilanteet ovat hyvä esimerkki siitä, että tässäkin asiassa mennään eteenpäin! Juuri seurailin instassa, kuinka useamman synnärin kätilöitä oli koulutettu tilanteista, jolloin napanuora on useamman kerran kaulan ympäri. Silloin vauvan kroppa täytyy auttaa ulos vähän eri lailla, ettei napanuora pääse kiristymään liikaa. Sinälläänhän on kyse aivan normaalista tilanteesta, jos siinä vain osataan toimia oikein. Olen ihan innoisani, että tieto leviää synnäreillekin, kotisynnytyksissä näin onkin jo osattu toimia kauan, tai ainakin näissä nykyaikaisissa kotisynnytyksissä :)

      Poista
  7. Maria, koit siis tarpeelliseksi ilmoittaa blogissasi että draamasarjan tapahtumat eivät ole realistisia. Kirjoituksistasi huokuu nykyään tapa, että suutuspäissäsi kirjoitat omia mutuja faktoina asioista jotka ovat osuneet sinua arkaan paikkaan. Noloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellehän Marialle tämä on osoitettu? Jos Maria Nordinille, niin taisit nyt eksyä väärään blogiin :)

      Poista
    2. Lisään vielä, että Mariallakin on hyvä kirjoitus aiheesta, kannattaa käydä lukemassa! :)

      Ja p.s. niin minä kuin Mariakaan ei olla mitenkään suuttuneita :)

      Poista
  8. Minun mielestäni Syke-jakso oli aika villisti toteutettu. Työskentelen itse synnytyssairaalassa. Jaksolla varmasti haluttiin ottaa kantaa, mutta ehkä se meni vähän yli ja voi aiheuttaakin vastareaktioita. Ymmärrän siis hyvin, että asia on herättänyt keskustelua. Ei voi toki kiistää, että synnytyskomplikaatiot ovat oikeastikin nopeita, monesti ennustamattomia ja hengenvaarallisia tilanteita, minkä vuoksi niistä on varmasti mielenkiintoista tehdä televisioviihdettä.

    Vaikka en pitänytkään Syke-jakson kärjistyksestä, en voi silti suositella kotisynnytystä kellekään. Toki matalanriskin synnyttäjällä kotisynnytys todennäköisesti menee hyvin, mutta se pienikin todennäköisyys hengenvaaralliseen komplikaatioon on kohdalle sattuessa tragedia. Etenkin, kun Suomen laadukkaassa sairaalahoidossa on valmiudet hoitaa sekä äitiä että vastasyntynyttä tällaisen vakavan komplikaation ilmetessä. Olen omassa työssä nähnyt monia täysin normaalin synnytyksen aikana aivan yllättäen tulleita tilanteita, joissa olisi varmasti käynyt huonosti kotona.

    Synnytyksiin liittyy aina se mahdollisuus, että tilanne voi kääntyä hetkessä katastrofiksi. Olen myös valitettavasti nähnyt niitä tilanteita, joissa suunniteltu kotisynnytys on muuttunut sairaalasynnytykseksi, ja tilanne on sairaalaan päästessä ollut jo melkoisen hankala, ja sikiön voinnin turvaamiseksi olisi tarvittu sairaalahoitoa jo selvästi aikaisemmin. Sairaalan hakeutumisen ajankohdasta ei voi toki syyttää muutakuin kotikätilöä. En ymmärrä, kuinka kotikätilö uskaltaa ottaa riskin, joskin pienen mutta potentiaalisesti kuolemaan tai vammautuumiseen johtavan, etenkin kun kätilöllä ei ole käytössä riittäviä seurantamenetelmiä. Sydänäänten kuuntelu dopplerilla kertoo lähinnä, onko sikiö vielä hengissä. Sillä ei voi luotettavasti todeta mahdollisesti vaarallisia sydänäänilaskuja tai vähentynyttä sykkeen vaihtelevuutta. Toinen mielestäni erittäin pelottava komplikaatio on synnytyksen jälkeinen massiivi vuoto, jota ei läheskään aina voi ennustaa. Ennenhän äidit kuolivat tähän. Pahimmassa tapauksessa synnyttäjä voi vuotaa litran verta parissa minuutissa. Kiire sairaalaan on silloin erittäin kova.

    Asiasta on myös kirjoittanut suomalainen gynekologi:
    http://gynekologiyhdistys.fi/2017/05/08/kotisynnytykset-puhuttavat-nain-vastaa-marja-liisa-mantymaa-helsingin-sanomissa-6-5-2017/

    Toivon, että tulevaisuudessa synnytyssairaalat pystyisivät tarjoamaan synnyttäjälle paremman kokemuksen, jotta synnyttäjä voisi synnyttää haluamassaan rauhassa ja synnytykseen puututtaisiin vain tarvittaessa. Näin synnyttäjä voisi kokea kotisynnytykseen liitetyt hyvät puolet kuitenkin turvallisessa paikassa, jossa on paremmat mahdollisuudet pelastaa tarvittaessa äiti ja lapsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nimenomaan koen nuo jaksot kantaa ottavina.

      Synnärillä työskentelevänä varmasti tiedätkin, ettei nykyaikainen, suunniteltu kotisynnytys ole aivan yks yhteen sairaalasynnytyksen kanssa. Sairaalasynnytyksissä on omat riskinsä, jotka usein johtuvat synnytyksen kulkuun puuttumisesta (esim. sisätutkimukset, oksitosiini, lääkkeet, puudutteet, makuuttaminen jne), ja tällöin hätätilanne voi muodostua nopeastikin. Sairaalassahan se on ihan "ok", kun kuitenkin sektiovalmius on koko ajan päällä, joten tällaisia riskejä pystytään ottamaan.
      Kotisynnytyksissä ei luonnollisestikaan ole sektiovalmiutta, ja siksi synnytyksen luonnolluseen kulkuun pyritään puuttumaan mahdollisimman vähän.

      Itse en lähtisi syyttelemään kotikätilöitä, sillä äidinhän se synnytys on. Joskus voi olla niinkin, että kotikätilö on ehdottanut siirtymistä jo aiemmin, varmuuden vuoksi. Riski on oerheen, ei kätilön. Aivan niinkuin sairaalassakin.

      Poista
    2. Niin ja kannattaa muuten tutustua, monissa länsimaissa käytetään synnytyksissä juurikin doppleria, koska sen on nähty olevan juurikin turvallisempi vaihtoehto, jatkuvassa sydänääniseurannassa tilanteita tulkitaan herkemmin väärin. Ymmärrän toki, että sydääänikäyrä on myös osa sairaalan oikeusturvaa, mutta itse ottaisin varmasti dopplerin mukaan, mikäli vielä sairaalassa synnyttäisin.

      Ja mitä verenvuotoihin tulee, kotikätilöillä on sen varalle ihan oikeita lääkkeitä. Joita tosin hyvin harvoin kotisynnytyksissä tarvitaan. Kun puuttumisia on muutenkin minimaalisesti, menee jälkeisvaihekin pääsääntöisesti kotisynnytyksissä hyvin. Kotisynnytys 100v sitten ei ole sama asia kuin kotisynnytys nykyään :)

      Mutta joo, synnytyskulttuurin kehitys on aina hyvä asia! Perhelähtöisen synnytyskulttuurin puolesta :)

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista